1/2019 VARKAUS VALMISTELEE ELÄMYSKESKUSTA
2 WARKAUDESSA KASVU JATKUU Varkauden yrityksissä on jatkunut hyvä kasvu ja kehitys, josta todisteena on seudun yrityksille saatu yli 14 miljoonan euron hankerahoitus sekä yli 12 miljoonan euron Finnveran lainat. Myös yritystemme liikevaihto on jatkanut yli 5 %:n kasvuvauhtia. Kasvun haasteeksi on noussut osaavan työvoiman saatavuus tietyillä aloilla. Tähän haasteeseen olemme vastaamassa laajalla yhteistyöllä, jossa ovat mukana valtio, kunnat, yritykset, oppilaitokset ja kuntalaiset. Vain yhdessä tehden meillä on mahdollisuus pärjätä tulevaisuudessa. Meidän työttömyysasteemme on pudonnut jo samalle tasolle, jolla se oli edellisen kerran kymmenen vuotta sitten ja samalla meidän työllisyysasteemme on kasvanut merkittävästi. Positiivisena asiana on esille tuotava se, että tammi-helmikuussa 2019 Varkaus saavutti muuttovoittoa 19 henkilöä ja väestö väheni ainoastaan 7 henkilöllä näiden kahden ensimmäisen kuukauden aikana, kun se väheni vielä 315 hengellä vuonna 2018. Sama kehittämisen vire on menossa Varkauden kaupungillakin, joka näkyy muun muassa rakennettavassa terveyskampuksessa ja vetovoimakeskuksen suunnittelussa. Kasvavista kansainvälisistä ja kansallisista matkailueuroista pyrimme Varkaudessakin ottamaan oman osamme. Vetovoimakeskuksella pyrimme nostamaan teknisenalan kiinnostusta nuorten keskuudessa ja ei vain Varkaudessa vaan koko Suomessa ja siinä kumppaninamme on Heureka. Vetovoimakeskuksen suunnittelun yhteydessä toivomme, että saamme runsaasti yritysten ja kaupunkilaisten ideoita, koska hanke on meidän kaikkien yhteinen. Selvitämme koko Pohjois-Savon teknisen puolen yliopistokoulutustarpeita, jotta saisimme tänne DI- ja täydennyskoulutusta vastaamaan yritysten tarpeita FiTech-mallilla. Lisäksi pyrimme laajentamaan oppilaitosten kanssa toisen asteen ja ammattikorkeakoulun koulutustarjontaa Varkaudessa. Näissä töissä tulemme tekemään yhteistyötä muiden seutukaupunkien ja Pohjois-Savon siltaohjelman kanssa jo olemassa olevien kehittämishankkeidemme lisäksi. Uusyritysperusta on nousussa ja samoin kiinnostus yritysten sijoittumiseen Varkauteen on lisääntynyt, joka on tuloksena pitkäjänteisestä yrittäjyyden eteen tehdystä yhteistyöstä kaupungin, Navitaksen ja yritysten kesken sekä meillä toimivista globaaleista yrityksistä ja yritysverkostoista. Viime vuonna vuoden uusyrittäjän palkinnon lisäksi varkautelainen Elcoline sai valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon, josta yritykselle ja etenkin yrittäjille Jere Räisäselle ja Jouko Juvoselle vielä kerran onnittelut. Olette tehneet ansiokasta työtä yrityksen kehittämisessä ja kansainvälistämisessä, mutta samalla nostaneet myös Varkauden tunnettavuutta. Yritysten, yrittäjien ja kaupunkilaisten kanssa yhdessä me pystymme nostamaan ja parantamaan kaupungin vetovoimaisuutta ja mainetta. Kannattaa taas tulevana kesänä osallistua lukuisiin meillä Varkaudessa järjestettäviin tapahtumiin sekä tilaisuuksiin, muistakaa tuoda ja ottakaa ystävänne mukaan. Yritykset, tuokaa asiakkaitanne ja yhteistyökumppaneitanne Varkauteen, jotta he näkevät ja kokevat meidän korkeatasoisen osaamisemme ja yhdessä tekemisen hengen. JOUKO LAITINEN, TOIMITUSJOHTAJA, NAVITAS YRITYSPALVELUT NAVITAS NEWS Varkauden seudun elinkeinojen kehittämisyhtiön sidosryhmäjulkaisu Julkaisija: Navitas Yrityspalvelut: Navitas Kehitys Oy, Keski-Savon Teollisuuskylä Oy, Varkauden Taitotalo Oy & Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus Toimituspäällikkö: Tiina Rajamäki, tiina.rajamaki@navitas.fi Toimittajat: Marianne Lindroth Jarmo Seppälä Jukka Koskinen Eini Puhakka Piia Puotinen Eeva Lemiläinen Toimituskunta: Tuula Kokkonen, Jukka Koskinen, Jouko Laitinen, Eeva Lemiläinen, Sari Ronkainen Osoitelähde: julkaisijan asiakas- ja osoiterekisterit Taitto: Tiina Hallenberg Painatus: Mainostoimisto Luode Oy Kannen kuva: Tiina Rajamäki TÄSSÄ NUMEROSSA Huipputason sijoittajaseminaari Varkaudessa 3 U-Cont uusiutuu ja uskoo vetyvoimaan 5 Varkauden uuden SOTE-keskuksen rakennustyöt ovat käynnistyneet 6 Selvitys Pohjois-Savon DI-koulutuksen tarpeesta 7 Tukea ja työkaluja pk-yriytsen kansainvälistymiseen 8 KV-foorumi antaa vinkkejä kansainvälistymiseen! 9 Hurraa Ura! – Työtä ja osaamista alueelle 10 Varkaudessa vietettiin TeknologiaTiistaita 11 Uusyrityskeskustoimintaa yli 20 vuotta 12 Vekara-Varkaus 25 vuotta 13 Varkaus valmistelee elämyskeskusta 14 Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto varkautelaiselle Elcolinelle 15 Varkauden Vuoden yritys 2018 on Kurko Crane Oy Ltd 15 Vuoden 2018 tuloksiamme 16 Visit Saimaan perustuu järvialueen ainutlaatuisuuteen 17 Tapahtumia 18
NAVITAS NEWS 1/2019 3 Keskisavolaisessa sijoittajaseminaarissa puhui ensimmäisenä itseoikeutetusti Pekka A. Viljakainen Joroisista. Hän toimii sijoittajana ja hallituksen jäsenenä lukuisissa start up-yrityksissä Suomessa ja kansainvälisesti. Viljakainen tunnetaan myös Moskovassa sijaitsevan Skolkovon eli Venäjän ”piilaakson” neuvonantajana sekä Tieto Oyj:n suurimpana henkilöomistajana. Varkaudessa Viljakainen vaikuttaa muun muassa uuden kirjolohenkasvattamon osakkaana. Tradeka-sijoitus Oy:n toimitusjohtaja Jari Pussinen kertoi Tradekan toimintamallista suomalaisten yhtiöiden oman pääoman ehtoisen rahoituksen järjestämisessä. Tradeka-sijoitus Oy on vastannut Osuuskunta Tradekan sijoitustoiminnasta vuoden 2012 alusta. Yhtiön hoidossa oleva sijoitusvarallisuus on tällä hetkellä noin 520 miljoonaa euroa. Korona Invest Oy on suomalainen pieniin ja keskisuuriin kotimaisiin kasvuyrityksiin erikoistunut pääomasijoittaja. Toimitusjohtaja Vesa Lehtomäki kertoi seminaarissa siitä, miten buyout-sijoittaminen sopii kasvukykyisille ja -haluisille perinteisten toimialojen yrityksille kasvun tueksi ja millaista on yrittäjän elämä pääomasijoittajan kanssa. Kansainvälisten rahoitusintrumenttien näkökulman toi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokunnassa Suomen edustajana toimiva Ilkka Räisänen. Räisänen kertoi, kuinka kansainväliset kehitysrahoituslaitokset toimivat hankekumppaneina kehittyvillä markkinoilla. Räisäsen asemapaikka on Lontoossa ja hän esiintyi seminaarissa videoyhteyden välityksellä. Sami Etula puhui tilaisuudessa erityisesti osaamispääoman sijoittamisesta. Hän toimii enkelisijoittajien järjestön FIBAN:in varapuheenjohtaja ja on toiminut yli 10 vuotta kasvua hakevien yritysten ongelmanratkaisijana, asiantuntijana ja kouluttajana. Etula sijoittaa eurojen lisäksi myös osaamistaan, eli toimii osaamispääomasijoittajana ja osallistuu yritysten strategiseen kehittämiseen. Hän kertoi - Tilaisuus oli maksuton, ja se keräsi hyvin väkeä Keski-Savosta ja myös Kuopiosta kuulemaan sijoittajien näkökulmaa ja saamaan tietoa erilaisista rahoitusmalleista. Mielestämme on tärkeää järjestää alueemme yrityksille ja yrittäjille korkeatasoisia tilaisuuksia, joista on konkreettista hyötyä liiketoiminnan kehittämisessä, sanoo Navitas Yrityspalveluiden toimitusjohtaja Jouko Laitinen. TEKSTI JA KUVAT: MARIANNE LINDROTH HUIPPUTASON SIJOITTAJASEMINAARI VARKAUDESSA NAVITAS YRITYSPALVELUT JÄRJESTI PÄÄOMASIJOITUKSIA KÄSITTELEVÄN SEMINAARIN VIIME VUONNA LOKAKUUN PUOLIVÄLISSÄ. NIMEKKÄÄT PUHUJAT AVASIVAT PÄÄOMASIJOITTAMISTA ERI NÄKÖKULMISTA: MITEN ULKOPUOLINEN SIJOITTAJA VOI TUKEA YRITYSTÄ ELINKAAREN ERI VAIHEISSA, ESIMERKIKSI START UP -YRITYKSISSÄ, LAAJENTUMISESSA, KANSAINVÄLISTYMISESSÄ JA SUKUPOLVENVAIHDOKSESSA. SEMINAARIN OHJELMA SISÄLSI PUHEENVUOROJEN JA NIIHIN LIITTYVÄN KESKUSTELUN LISÄKSI MYÖS VERKOSTOITUMISTA. YRITYKSET JA YRITTÄJÄT SAIVAT ”PÄÄOMASIJOITUKSILLA YRITYS KASVUUN - SIJOITTAJASEMINAARI VARKAUDESSA” -TILAISUUDESSA AJANTASAISTA TIETOA SIITÄ, MILLAISET YRITYKSET JA LIIKEIDEAT SIJOITTAJIA KIINNOSTAVAT JA KUINKA ERI SIJOITUSMUODOT TOIMIVAT YRITYKSEN KASVUN TUKENA. Pekka A.Viljakainen
4 TEKSTI: JARMO SEPPÄLÄ KUVAT: JARMO SEPPÄLÄ JA OY U-CONT LTD JOROISISSA TOIMIVA POLTTOAINEIDEN JAKELUASEMIA TOIMITTAVA OY U-CONT LTD ON AIKOINAAN MENNYT ROHKEASTI VIENTIMARKKINOILLE JA SAAVUTTANUT SITKEÄLLÄ TYÖLLÄ JALANSIJAA, VAIKKA SUHDANTEET OVAT VÄLILLÄ VAIHDELLEET. TOISTAISEKSI SUURIMMAT VIENTIKAUPAT ON TEHTY NORJAAN, JONNE ON VIETY JO TOISTASATAA ERI POLTTOAINEIDEN JAKELUASEMAA. Oy U-Cont Ltd:n historia sai alkunsa vuonna 1966. Alkuaikoina yritys teki säiliöitä ja erilaisia metallituotteita. Kahden miehen yritys kasvoi, ja nyt sillä on Suomessa 43 vakituista työntekijää ja Puolassa neljä. Lisäksi yritys työllistää ison joukon kausityöntekijöitä. Perheyrityksen liikevaihto on 11 miljoonaa euroa, josta Puolan osuus on neljännes. Suomesta menee vientiin 35–40 prosenttia tuotannosta. Kumppanuus kannattaa - Prosessimme käsittää säiliön tai jakelulaitoksen toteutuksen, joka alkaa liiketoiminnan ideavaiheen jalostuksesta ja jatkuu suunnitteluun, tuotteistukseen, tehdastuotantoon, kokoonpanoon ja asennukseen. Tarjoamme asiakkaillemme tehokkaat, älykkäät ja vihreät ratkaisut nesteiden jakeluun, varastointiin ja energian tuottamiseen, toimitusjohtaja Jari Sistonen esittelee. Tuotteet rakennetaan kompakteiksi, tiiviiksi ja helposti hallittaviksi kokonaisuuksiksi. Asiakkaalle tarjotaan useimmiten kokonaisratkaisua pelkän komponenttitoimituksen sijaan. U-Contin toimittamia järjestelmiä ovat biopolttoainetta tuottavat etanolitehtaat, datakeskusten varavoimajärjestelmät ja erilaiset teollisuuden nestejärjestelmäkokonaisuudet. Asiakkaista noin puolet on polttoaineen jakeluketjuja ja toinen puoli koostuu jakelujärjestelmiä tarvitsevista energiayhtiöistä, teollisuudesta, kaivoksista ja varavoimajärjestelmiä rakentavista datakeskuksista. Asiakkuudet muodostuvat yhä enemmän kumppanuuksista, mikä merkitsee win-win-tilannetta. Tällainen toimintamalli tosin vaatii henkilöstöltä aika paljon paneutumista ja laajaa osaamista. - Ostamme komponenteista ulkomailta noin kolmanneksen. Paikallisia alihankkijoita käytämme paljon, joten vientimme tuo työtä myös muille alueemme yrityksille. Muita kumppaniyrityksiä U-Contin toimituksissa ovat esimerkiksi betoniyritykset, valomainosvalmistajat sekä sähkökeskusten ja lukkojen toimittajat. Väsymätöntä vientityötä U-Contin varsinainen kansainvälistyminen alkoi 1980-luvun alussa, kun jakeluasemien päävientialueeksi tuli Neuvostoliitto. Vuonna 1996 yritys perusti tytäryhtiöt sekä Venäjälle ja joint venture -yhtiöt Puolaan ja Saksaan vuonna 2000. Näistä yhtiöistä Puola toimii vielä aktiivisesti. U-CONT UUSIUTUU JA U - Tilanteet vientimarkkinoilla vaihtelevat melko paljon. Esimerkiksi Saksa ja Tanska eivät enää ole vientimaitamme, mutta Ruotsi ja Venäjä ovat vaihtelevasti. Norja on nyt ykköskohteemme, kun ensin kymmenen vuotta hieroimme kauppoja. Sadan jakeluaseman tilaus tuli sitten kerralla, ja siitä tilauksesta on jo 80 asemaa toimitettu, Sistonen sanoo. - Puolassa meillä on myynti- ja ostopalvelut, mutta ei omaa tuotantolaitosta. Pääkilpailu tulee itäisestä Euroopasta, jossa työn hinta on noin kolmasosa Suomen hintatasosta. Vientimarkkinoille meno ja siellä toimiminen vaativat sitkeyttä, kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, ja markkinatilanne voi vaihdella äkisti puoleen tai toiseen. Onnellakin on osuutensa. Sistosen mukaan suomalaisessa omistuksessa kansainvälistyminen on suomalaisilla perheyrityksillä hankalaa ja hidasta, mihin vaikuttaa esimerkiksi kilpailukyvyn heikkous ja verotus. Myös sukupolven vaihdosta pitäisi edelleen helpottaa. Vetyvoimaa jakeluasemille U-Cont toimittaa joustavasti erilaisia ratkaisuja, joissa ovat tarjolla kaasu, vety, dieselöljy, bensiini tai biopolttoaineet. Vetyjakelu on tuotesuunnittelussa Joroisissa jo normiasia. U-Cont on muun muassa norjalaisen Uno-X Hydrogenin vetytankkausratkaisujen kumppani. Ensimmäinen yhteistyönä toteutettu vetyjakeluasema avattiin Norjassa 2016. U-Contin vastuulla on toistaiseksi toimiminen kumppanina konsepti- ja tuotekehitykses- - Liikenne-energian jakelupiste on nyt halpa, mutta kun jatkossa on useita energiamuotoja, jakelupisteen hinta voi kivuta nykyisestä kolminkertaiseksi, toimitusjohtaja Jari Sistonen sanoo.
NAVITAS NEWS 1/2019 5 USKOO VETYVOIMAAN sä, vetyteknologian yhdistäminen perinteisten polttoaineiden jakeluun sekä asemien putkitus ja katosratkaisut. - Meiltä on toimitettu kohta puolet Pohjois-Euroopan vetyasemista joita ei montaa kyllä vielä ole. Toimimme myös St1:n viisi ensimmäistä etanolitehdasta, ja Nesteen biopolttoaineen jakeluasemista kaksi kolmasosaa uusista rakennetuista on meiltä. Sistonen kertoo, että Suomessa ei esimerkiksi ole keskusteltu vedystä liikennepolttoaineena, mutta Norjassa asia on ollut kovasti esillä. - Eurooppa on selvästi jäljessä vetyteknologian ja vetyautojen kehityksessä. Aasiassa vedyn mahdollisuuksia on tutkittu paljon ja Etelä-Korea on tässä selvästi Eurooppaa edellä. Hiilidioksidipäästöjä pitää alentaa, ja asennemuutosta tarvitaan. Sistonen harmittelee, että suomalaisessa keskustelussa ja mediassa grammat, tonnit ja vähän muutkin asiat menevät usein sekaisin. - Päästöjen alentamiseksi on useita keinoja. Energiankäyttöön liittyvät isot päätökset tehdään kuitenkin muualla kuin Suomessa, ja niihin on mukauduttava. Uusiutuva U-Cont Pohjois-Savon ely-keskuksen tukemana U-Contissa on käynnistynyt kolmivuotinen Uusiutuva U-Cont -hanke, jonka avulla rakennetaan uutta sisäistä toimintamallia ja suunnitellaan, miten uusien energiamuotojen jakeluun päästään nykyistä paremmin mukaan. Hankkeen kokonaisarvo on noin kaksi miljoonaa euroa. - Yhtäältä hiomme tuotanto- ja tietoprosessejamme ja toisaalta pohdimme energian varastointiin liittyviä kysymyksiä, jotka muun muassa liittyvät kesän ja talven vaatimuksiin sekä liikkuvan laitteen energiamuotoihin. Bunker Oilin jakeluasema Norjan Kristiansundissa on ulkoasultaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan hyvin moderni lähestymistapa jakeluasemabisnekseen.
6 Varkauden uuden SOTE-keskuksen sopimuskokonaisuus allekirjoitettiin Varkauden kaupungin ja Lujatalo Oy:n välillä 26.3.2019. Samassa yhteydessä hankkeen rahoittajaksi valittu Kuntarahoitus Oy ja Varkauden kaupunki allekirjoittivat kiinteistöleasingrahoitussopimukset. Lujatalo Oy yhdessä pääsuunnittelusta vastaavan Raami Arkkitehtien kanssa on vienyt jatkosuunnittelua eteenpäin jo tammikuusta lähtien. Rakennuslupahakemus hankkeelle jätettiin viikolla 12 ja huhtikuun puolivälissä se saanee lainvoimaisuuden. Hankkeen valmistelutyöt alkoivat rakennustyömaan osalta jo maaliskuun lopussa. Maanrakennustyöt käynnistyvät 8.4. alkaen ja varsinaisiin perustöihin ennakoidaan päästävän toukokuun alussa. Rakennushankkeen aikana paikoitusjärjestelyihin tullaan tekemään poikkeusjärjestelyjä. Asiakkaiden paikoitusalueet sijoitetaan aivan nykyisen sairaalan viereen. Näin pyritään takaamaan mahdollisimman turvallinen ja joustava palvelujen käyttö rakennustyön aikana. Henkilökunnan paikoitus järjestetään pienen kävelymatkan päähän. Kaupungin isoin investointi Nyt käynnistynyt rakennushanke on Varkauden kaupungin isoin rakennusinvestointi ja se on Varkauden kaupungille erittäin tärkeä. Nykyiset tilat ovat huonossa kunnossa, osassa tiloista ei pysty työskentelemään ja osa tiloista on suljettu. Hanke on myös elinvoimatekijä ja se nähdään vetovoimatekijänä. Uusi SOTE-keskus työllistää noin 320 työntekijää ja siellä on paljon naistyöpaikkoja, joiden säilyminen laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen ohella nähdään tärkeänä. Hankkeen kokonaiskustannukset valmistelukustannuksineen ovat noin 40 milj. euroa. VARKAUDEN UUDEN SOTE-KESKUKSEN RAKENNUSTYÖT OVAT KÄYNNISTYNEET Tavoitteena käyttää paikallista osaamista Lujatalo Oy yhdessä Varkauden kaupungin kanssa on järjestänyt jo markkinakartoitustilaisuuksia, joissa paikallisia yrityksiä ja työntekijöitä kannustetaan olemaan yhteydessä päätoteuttajaan. Tavoitteena on pilkkoa osa-alueita sellaisiin kokonaisuuksiin, joita myös talousalueen yritykset voivat tarjota. Yritykset voivat myös itse ehdottaa Lujatalo Oy:lle millaista kokonaisuutta he pystyisivät tarjoamaan, totesi hankintapäällikkö Veijo Vehviläinen Lujatalo Oy:stä markkinakartoitustilaisuudessa. Erittäin tärkeänä luonnollisesti koettiin Lujatalo Oy:n puolelta hinnan ja laadun tasapaino sekä yhteistoimintaan ja aikatauluihin sitoutuminen. Pääurakoitsija kannustaa talousalueen yrityksiä olemaan heihin rohkeasti yhteydessä. Nimikilpailu uudelle SOTE-keskukselle Uuden SOTE-keskuksen nimikilpailu on julkistettu alkaneeksi Savon Sampo -messuilla 6.-7.4.2019 ja osallistumisaikaa on 3.5.2019 saakka. Nimikilpailussa haetaan ehdotuksia uuden SOTE-keskuksen nimelle. Valikoitunut nimi huomioidaan yleisilmeen suunnittelussa. Nimikilpailuun voi osallistua Varkauden kaupungin verkkosivujen kautta www. varkaus.fi/terveyskampus. Lisäksi nimikilpailuun voi jättää ehdotuksia nykyisen sairaalan kahvion yhteydessä olevaan nimikilpailun laatikkoon. Havainnekuva pääsisäänkäynnistä TEKSTI: JUKKA KOSKINEN KUVA: RAAMI-ARKKITEHDIT
NAVITAS NEWS 1/2019 7 TEKSTI: EINI PUHAKKA KUVA: TIINA HALLENBERG SELVITYS POHJOIS-SAVON DI-KOULUTUKSEN TARPEESTA NAVITAS YRITYSPALVELUISSA ON ALOITETTU SELVITYSTYÖ DI-KOULUTUKSEN TARPEESTA. SELVITYS SUORITETAAN POHJOISSAVON ALUEELLA MUKAAN LUKIEN JOROINEN JA PIEKSÄMÄKI. SELVITYKSEEN ON PÄÄTTY RYHTYÄ, KOSKA ALUEELLA ON HAVAITTU TARVETTA DI-KOULUTUKSELLE, MUTTA ALUEELLA EI OLE TEKNIIKANALAN KOULUTUSTA. SAMASSA YHTEYDESSÄ SELVITETÄÄN YRITYSTEN VALMIUTTA TÄYDENNYSKOULUTUKSEN TARJOAMISEEN TYÖNTEKIJÖILLEEN. Navitas Yrityspalveluissa on aloitettu selvitystyö DI-koulutuksen tarpeesta. Selvitys suoritetaan Pohjois-Savon alueella mukaan lukien Joroinen ja Pieksämäki. Selvitykseen on päätetty ryhtyä, koska alueella on havaittu tarvetta DI-koulutukselle, mutta alueella ei ole tekniikanalan koulutusta. Samassa yhteydessä selvitetään yritysten valmiutta täydennyskoulutuksen tarjoamiseen työntekijöilleen. Koulutustarpeen ratkaisuksi on kaavailtu vastaavaa mallia kuin Turun seudun FITech-malli (Finnish Institute of Technology), jossa hyödynnetään tekniikan alan yliopistojen muodostamaa verkostoa koulutuksen tarjoamiseksi. Verkoston tavoitteena on ohjata tekniikan alan osaajia Suomen kasvualoille. Koulutusta tarjotaan niille osaamisaloille, joilla on todellista tarvetta muuttuvassa elinkeinoelämässä. Selvitys tehdään läheisessä yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun kanssa, ja hanketta rahoittaa Pohjois-Savon liitto. Jos selvitys osoittaa, että Pohjois-Savon alueella on tarvetta yliopistopohjaiselle koulutukselle ja/tai muulle täydennyskoulutukselle, ja jos yrityksillä on valmiutta sallia työntekijöidensä osallistua koulutukseen, niin selvityksen pohjalta valmistellaan mahdollisen FITech-sopimuksen painotukset ja volyymit. Tavoitteena on aloittaa koulutus jo syksyllä 2019. Selvitys tehdään yrityskohtaisten haastattelujen ja kyselyjen avulla, ja kohderyhmänä on erityisesti Pohjois-Savon alueella (mukaan lukien Joroinen ja Pieksämäki) toimivat teknologiayritykset ja julkiset toimijat. Selvityksessä hyödynnetään olemassa olevissa hankkeissa saatua tietoa huomioiden Itä-Suomen yliopiston, Savonia ammattikorkeakoulun, Kehitysyhtiö SavoGrown ja Iisalmen Teollisuuskylän taustatietoja. Kyselyn käytännön toteutuksen suorittaa koulutussuunnittelija FT Eini Puhakka Navitas Yrityspalveluista. Hän on toiminut aikaisemmin vanhempana tutkijana ja projektien johtajana liiketoiminnan hankkeissa Helsingin yliopistolla, ja sitä ennen erikoistutkijan ja projektipäällikön tehtävissä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Espoon yksikössä. Koulutukseltaan Puhakka on kemisti, ja koulutuksen hän on saanut nykyiseen Itä-Suomen yliopiston kuuluvasta Joensuun yksiköstä. Työuransa aikana Puhakka on toiminut tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä yhdessä kotimaisten ja ulkomaisten yritysten kanssa noin 20 vuoden ajan. Hankkeisiin osallistuneet yritykset ovat olleet p&k-sektorin yrityksiä tai kansainvälisiä suuryrityksiä, ja yritysten joukossa on ollut raaka-aineen toimittajia, laite/tuotevalmistajia ja loppu-käyttäjiä. Yhteistyötahoina kaivos-, metalli- ja kemianteollisuus ovat olleet merkittävässä asemassa kuten myös uusiutuva energiantuotanto. Lisäksi Puhakka on osallistunut kansalliseen ja kansainväliseen asiantuntijayhteistyöhön. Puhakka uskoo, että hänen työkokemuksestaan on höytyä lähestyttäessä selvityksen aikana teknologia-alan yrityksiä ja niiden sidosryhmiä. Nyt Puhakka toivoo erityisesti, että yritykset lähtevät laajalla joukolla mukaan selvitykseen. Halukkaat yritykset voivat ottaa myös suoraan yhteyttä Puhakkaan, sillä kaikki kehitysideat ammattitaitoisten osaajien saamiseksi Pohjois-Savon alueelle ovat tervetulleita. Lisätietoja on saatavissa seuraavista osoitteista: sähköposti Eini.Puhakka@navitas.fi ja puhelin 044 735 7857. Eini Puhakka Jos selvitys osoittaa, että Pohjois-Savon alueella on tarvetta yliopistopohjaiselle koulutukselle ja/tai muulle täydennyskoulutukselle, ja jos yrityksillä on valmiutta sallia työntekijöidensä osallistua koulutukseen, niin selvityksen pohjalta valmistellaan mahdollisen FITech-sopimuksen painotukset ja volyymit. Tavoitteena on aloittaa koulutus jo syksyllä 2019
8 -messuilla Ruotsin Jönköpingissa. Kyseessä on Pohjois-Euroopan johtava alihankintaan keskittyvä messutapahtuma. Kehityshanke oli kahden teknologiayrityksen kanssa näytteilleasettajina Suomen yhteisosastolla. - Messut osoittautuivat hyväksi areenaksi hankkeen ja sen yritysten esittelyyn sekä verkostoitumiseen, kertaa Kaksonen messukokemustaan. Pohjois-Savon alueella järjestetään muutaman kerran vuodessa KV-foorumi, joka kannustaa verkostoitumaan sekä tarjoaa yrityksille yrityscasejen kautta käytännön vientikokemuksia, hyviä käytäntöjä ja eri asiantuntijoiden tietoiskuja. Viimeisin foorumi järjestettiin vastikään 14.3.2019. Siellä kuultiin Business Finlandin asiantuntijaa Pasi Viitasta ”SAMPO-valmistettu Suomessa”-kampanjasta, Harri Kivelää Business Finlandin muista tuista sekä Jari Vitikaista ELY-keskuksen palveluista. Yritysnäkökulmaa toivat GoSleepin edustajana Cristian Kundt sekä OC-System Oy:n Riku Räisänen. Tapahtuma- ja toimenpidetarjonnasta on saatavilla tietoa Navitas Yrityspalveluiden ja TechnoGrowth 2020, TG2.0 -hankkeen uutiskirjeistä, verkkosivuilta ja muista tiedotuskanavista. Yrittäjä, verkostoidu! Kansainvälistymistä tai vientikauppaa ei aloiteta eikä tehdä yksin. Yrityskumppanuuksien ja verkostojen luominen on voimavara, joka mahdollistaa vähäisten resurssien kanssa kamppailevalle pk-yritykselle pääsyn globaaleille markkinoille. - Kansainvälisessä kaupassa verkostoituminen auttaa jakamaan tietoa ja vastuuta. Se myös moninkertaistaa vientimarkkinoilla tarvittavan osaamispääoman. Mahdollisuuksien mukaan autamme yrityksiä myös löytämään sopivia verkostokumppaneita. Savonia-ammattikorkeakoulussa on vuoden 2019 aikana alkamassa Teknologia-alan vuorovaikutteinen KV-myyntiosaaminen -koulutus, jonka koulutussisällössä paikallisten vientiä harjoittavien tai sitä aloittavien yritysten tarpeet otetaan räätälöidysti huomioon. Vienti vaatii, mutta voi myös kasvattaa yritystäsi ja sen liikevaihtoa Tiina Kaksonen korostaa, ettei vienti ole yksittäinen, rajattu projekti. Se on kiinteä osa yrityksen toimintaa, joka vaatii jatkuvan resurssin. Digitalisaatio on loikannut myös vientikauppaan ja vauhdittanut sitä erilaisilla työkaluilla ja apuvälineillä. Teknologia ei kuitenkaan korvaa ihmistä ja kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista. - Vientimyynnissä digitalisaatio on erittäin hyvä renki, mutta ihminen on aina isäntä. Tarvitsetko apua kansainvälistymisen suunnitteluun? Navitas Yrityspalveluiden toimiala-asiantuntija Tiina Kaksosella on kahden vuosikymmenen työkokemus suomalaisten teknologia-alan pk-yritysten käytännön vientitoiminnasta. Kaksonen on yrityshistoriansa aikana toiminut vienti-insinöörinä LPM Group Oy:ssä viisi vuotta, Vexve Oy:n vientipäällikkönä viisitoista vuotta, sekä Pohjois-Savon TE-keskuksen vientiasiamiehenä pari vuotta. Tällä hetkellä Kaksonen työskentelee toimiala-asiantuntijana TechnoGrowth 2020, TG 2.0 –kehittämishankkeessa, jonka avulla pyritään lisäämään teknologia-alan pk-yirtysten kasvua ja kansainvälistymistä vastaten vientiä tukevista toimenpiteistä sekä valmennuksista. Hän toimii myös projektiasiantuntijana Mikkelin Kehittämisyhtiö Miksein Digital Cleantech Finland Bioenergy –vientihankkeessa, jossa hän on aiemmin työskennellyt projektipäällikkönä. TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI TUKEA JA TYÖKALUJA PK-YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISEEN TÄSSÄ AJASSA SUOMEN TUOTANTO- JA VIENTIPOTENTIAALI LÖYTYY PK-YRITYKSISTÄ, JOTKA SUHTAUTUVAT TULEVAISUUTEEN TOIVEIKKAASTI. LAAJA KANSAINVÄLISTÄJÄVERKOSTO ON AUTTAMASSA JA ROHKAISEMASSA, KUN KASVUPOTENTIAALINEN PK-YRITYS ETSII TUOTTEELLEEN TAI PALVELULLEEN UUSIA MARKKINOITA ULKOMAILTA. NAVITAS YRITYSPALVELUIDEN TOIMIALA-ASIANTUNTIJA TIINA KAKSONEN PALJASTAA TÄRPIT JA APUKEINOT ROHKEAAN JA TOISAALTA HARKITTUUN KANSAINVÄLISTYMISEEN. Vientitoiminnan käynnistäminen on monivaiheinen taloudellisia ja ajankäytöllisiä resursseja sekä osaamista vaativa prosessi. Kun vientituote tai -palvelu on todettu laadukkaaksi ulkomaisille markkinoille, tulisi suunnittelu ja selvitystyö aloittaa riittävän ajoissa. Pienen tai keskisuuren yrityksen niukat resurssit eivät kuitenkaan ole este kansainvälistymiselle. Puuttuvaan rahoitukseen, osaamiseen ja vähäiseen markkinatietouteen on tarjolla runsaasti apua monessa eri muodossa. Yksin ei tarvitse ponnistella. Apua viennin pullonkauloihin Yrityksen on mahdollista saada pitkäjänteisiä rahoitusratkaisuja ja kattavaa asiantuntijatukea kansainvälistymisen eri vaiheisiin monien eri asiantuntijoiden kautta. Business Finlandin rahoituspalvelu taipuu moneen, mutta tukee erityisesti kansainvälistymisen alkuvaiheessa olevia yrityksiä, jotka tarvitsevat asiantuntija-apua markkinakartoituksessa ja markkinoille menossa. Myös ELY-keskus tarjoaa kehittämisavustusta kansainvälistyvän tai sitä harkitsevan pk-yrityksen kehittämistoimenpiteisiin ja investointeihin. Kehittyneiden markkinoiden rinnalla myös kehittyvät markkinat tarjoavat mielenkiintoisia liiketoimintamahdollisuuksia. Finnpartnershipin Liikekumppanuustuki onkin tällöin tutustumisen arvoinen tukimuoto. Rahoitusratkaisujen lisäksi kansainvälistymisen kasvupolulla tarvitaan usein sparrausta ja ulkopuolisen asiantuntijan näkökulmaa operatiivisiin toimiin. Navitas Yrityspalveluiden apu on käytettävissä, kun yritys miettii vientimarkkinamahdollisuuksiaan ja markkinavalintaa. Haasteet on hyvä ratkaista yhdessä asiantuntijan kanssa. Myös kansainväliset messut voivat Tiina Kaksosen mukaan tuottaa yritykselle tarpeellista tietoa kohdemarkkinasta, kunhan ne on valittu oikein ja kohdennettu perusteellisesti. - Messuille osallistuminen, oikeiden henkilöiden kontaktoinnit ja tapaamiset tulisi valmistella ennakkoon huolella. Navitas Yrityspalvelut tarjoaa tukea tähän resursseja vaativaan työhön sekä auttaa yritystä rahoituksen etsimisessä, kertoo Tiina Kaksonen. Teknologia-alojen pk-yritysten kehityshanke TechnoGrowth 2020, TG 2.0 oli mukana viime marraskuussa ELMIA Subcontractor Vientiasioihin apua Tiina Kaksonen, puh. 050 558 2600, tiina.kaksonen@navitas.fi http://www.technogrowth.fi/
NAVITAS NEWS 1/2019 9 TEKSTI JA KUVAT: TIINA RAJAMÄKI KV-FOORUMI ON MAKSUTON VERKOSTOITUMISTILAISUUS KANSAINVÄLISTYMISTÄ HARKITSEVILLE TAI SIIHEN JO HARPANNEILLE YRITYKSILLE. TILAISUUKSIA ON JÄRJESTETTY VUODESTA 2016, JA YRITYKSET OVAT KIITETTÄVÄSTI OTTANEET VASTAAN FOORUMIN YHTENÄ VÄYLÄNÄ VERKOTTUA. VIIMEISIMMÄSSÄ KV-FOORUMISSA 14.3.2019 JAETTIIN TIETOUTTA TARJOLLA OLEVISTA TUKIMUODOISTA JA RAHOITUSMAHDOLLISUUKSISTA SEKÄ KUULTIIN YRITYSTARINOITA KANSAINVÄLISTYMISEN ERI VAIHEILTA. Technogrowth 2020, TG 2.0 -hankkeen järjestämään iltapäivän verkostoitumistilaisuuteen kokoontui jälleen pk-yrityksiä Savon alueelta kuulemaan ja keskustelemaan myynnin, markkinoinnin ja kansainvälistymisen ajankohtaisteemoista. Foorumeita on tavallisesti järjestetty isäntäyritysten toimipaikoilla mahdollisimman tasapuolisesti koko hankealueella. Maaliskuun tilaisuus järjestettiin poikkeuksellisesti Navitaksessa ja päivän teemana oli Business Finlandin käynnistämä SAMPO-aktivointi, jonka tarkoituksena on valmistavan teollisuuden yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja viennin kasvattaminen. Business Finlandin Pasi Viitanen käynnisti foorumin esittelemällä SAMPO-ohjelmaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia teknologiateollisuuden pk-yrityksille. Tilaisuudessa keskityttiin siihen, miten yritykset pystyisivät kannattavasti parantamaan toimitusvarmuuttaan, vastaamaan lyheneviin toimitusaikoihin ja kohottamaan laatuaan suunnitelmallisella toiminnan kehittämisellä. - Nämä asiat vaikuttavat alan kilpailukykyyn tällä hetkellä, kiteytti Viitanen ja muistutti, että myös erikoistunut alihankinta voi olla hyvä vientituote. Harri Kivelän kanssa päästiin keskustelemaan Business Finlandin rahoitus- ja palvelutarjonnasta ja siitä, kuinka organisaatio tuo suomalaisten yritysten käyttöön maailmanlaajuisen yli 35 kansalaisuudesta koostuvan asiantuntijaverkoston. Kivelä korosti, kuinka tänä päivänä kansainvälistyvien yritysten tulisi entistä enemmän panostaa brändiin ja arvoihin. Business Finlandin lisäksi KV-foorumiin osallistui Pohjois-Savon ELY-keskus, jonka tarjoamia yritysrahoitusmuotoja ja kehittämisväyliä oli esittelemässä Jari Vitikainen. - Yritystuet ja kehittämisavustukset ovat yritykselle se tarvittava vipuvoima, jonka avulla uskaltaa lähteä ulkomaisille markkinoille. KV-foorumiin osallistuneiden yritysten keskuudessa kehuttiin ELY-keskuksen tarjoamia yritysten liiketoiminnan erilaisiin kehittämistarpeisiin suunnattuja palveluja eli ns. KehPa-konsultointeja, joita on saatavilla hyvinkin ketterästi ja nopeasti yritysten pienempiin kehittämishankkeisiin. Menestystarinoita Savosta KV-foorumin mielenkiintoiset puheenvuorot ja käytännönläheiset yrityscaset kuultiin GoSleep Oy:n Global Business Manager Cristian Kundtilta ja OC-System Oy:n markkinointipäällikkö Riku Räisäseltä. Yritystarinat kansainvälistymisen eri asteilta tarjosivat tietoa, hyviä käytänteitä jäljiteltäväksi ja kokemuksia kansainvälistymisestä, sen haasteista ja onnistumisista. OC-System Oy:n Räisänen pohti tulevaa kasvua ja ulkomaisten markkinoiden mahdollisuuksia kansainvälistymisen alkutaipaleella olevan yrityksen silmin. - Business Finlandin innovaatioseteli osoittautui helpoksi ja joustavaksi rahoitusmalliksi, Räisänen kehui. Lentokenttien lepopaikkoja eli niin sanottuja unimunia valmistava GoSleep Oy on ponnistanut Etelä-Savosta näyttävästi maailmalle. Lyhyeen lepoon tarkoitetut unimunat suunnitellaan ja valmistetaan käsityönä Pieksämäellä. Suomalaiskeksintö on saavuttanut maailmalla suuren suosion ja levinnyt lukuisille kansainvälisille lentokentille. Kundtin mukaan tuote sopii lentokenttien rinnalla erinomaisesti myös esimerkiksi sairaaloihin ja muihin julkisiin tiloihin. Globaalit isot toimijat ovat olleet kiinnostuneita hankkimaan innovatiivisia lepotuoleja konttoreilleen. GoSleep Oy:lla on jo yli 200 000 tyytyväistä asiakasta. GoSleep Oy:n liiketoimintamalli perustuu aloitusmaksuun ja liikevaihdosta perittyyn royaltyyn. Kundtin puheenvuorosta välittyi vahva tinkimätön usko omaan laadukkaaseen ja suojeltuun brändiin, arvoihin ja toiminnan päämääriin. - Eräs suuri ranskalainen lentokenttä olisi halunnut ostaa käyttöönsä unimunia, mutta kieltäydyimme myymästä niitä, koska se soti vuokraamiseen ja vuokramaksuun perustuvaa liiketoimintamalliamme vastaan. Alussa oli tärkeä sanoa ei oikealla hetkellä, kertoi Kundt KV-foorumin osallistujajoukolle. GoSleep Oy on mukana Euroopan Komission Horizon 2020 -aloitteen alaisessa EIC-pilotissa, joka perustettiin vuonna 2017 tukemaan läpimurtojen, mullistavien tutkimustulosten ja uraauurtavien keksintöjen toteutumista edistämällä vaikuttavien innovaatioiden viemistä markkinoille. KV-foorumeista saat lisätietoja Navitas Yrityspalveluista Tiina Kaksoselta, puh. 050 558 2600, sähköposti tiina.kaksonen@navitas.fi KV-FOORUMI ANTAA VINKKEJÄ KANSAINVÄLISTYMISEEN Business Finlandin Harri Kivelä Jari Vitikainen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta
10 Hurraa Ura! -työelämätapahtumaa vietettiin osana Varkauden Työllisyysviikkoa 20.2.2019. Kyseessä oli Varkauden kaupungin rahoittama ja Navitas Yrityspalveluiden organisoima maksuton tapahtuma, jossa Keski-Savon alueen yritykset ja muut organisaatiot pääsivät tapaamaan työnhakijoita ja esittelemään toimintaansa sekä avoimia työpaikkojaan. Tapahtumassa oli myös monipuolista ohjelmaa kaikille työelämän teemoista kiinnostuneille. Hurraa Ura! oli suunnattu kaikille työelämän asioista ja itsensä kehittämisestä kiinnostuneille, mutta erityisesti työnhakijoille, uusien työmahdollisuuksien etsijöille, valmistuneille tai valmistuville sekä alueellamme työskentelystä kiinnostuneille. Kävijät saivat henkilökohtaisesti tietoa avoimista työpaikoista, kouluttautumismahdollisuuksista sekä yrittäjyydestä. Kaikille tapahtumassa mukana oleville oli tarjolla työhön, työssäjaksamiseen, urasuunnitteluun ja oman osaamisen tunnistamiseen liittyviä tietoiskuja. Tapahtuma lähetettiin livelähetyksenä ja tallenteet ovat edelleen katsottavissa osoitteessa www.hurraaura.fi. Tapahtumassa kuvattiin myös TE-toimiston Messi-live –lähetystä. Tapahtumassa toimintaansa, avoimia työpaikkojaan, yrittämisen mahdollisuuksia, koulutusmahdollisuuksia esitteli lähes 40 paikallista yritystä, oppilaitosta ja organisaatiota. - Hurraa Urassa oli kävijöitä kolmisensataa ja lisäksi livelähetystä seurasi seitsemisenkymmentä henkilöä, näytteilleasettajien väkeä oli paikalla vajaa 100 henkeä, eli ihan mukavasti tapahtumamme ihmisiä kiinnosti, sanoo projektipäällikkö Hanna Vihavainen Navitas Yrityspalveluista. - Tapahtumaa kehitetään edelleen ja näytteilleasettajat ovatkin antaneet mukavasti palautetta tulevia vuosia silmällä pitäen. TEKSTI JA KUVAT: MARIANNE LINDROTH HURRAA URA! – TYÖTÄ JA OSAAMISTA ALUEELLE
NAVITAS NEWS 1/2019 11 Teknologiateollisuus, mitä se on? Minkälaiset ovat alan työllistymismahdollisuudet? Mitä ne oikein tekee siellä Sumitomolla? Muun muassa näihin kysymyksiin saivat 8- ja 9-luokkalaiset nuoret ja heidän vanhempansa vastauksia valtakunnallisena Teknologiatiistaina 27.11., kun Varkaudessa toimiva Sumitomo SHI FW esitteli toimintaansa Navitas Yrityspalveluiden Technogrowth, TG 2.0 -hankkeen organisoimassa tilaisuudessa. Informatiivisessa illassa kuultiin Sumitomon työntekijöiden omakohtaisia kokemuksia ja uratarinoita työskentelystä teknologiateollisuudessa. Mukana olivat myös Sakkyn ja Savonian edustajat kertomassa opiskelumahdollisuuksista ja Teknologiateollisuus ry:n terveiset alan yleisistä näkymistä ja työllistymismahdollisuuksista. VARKAUDESSA VIETETTIIN TEKNOLOGIATIISTAITA Sukupuolijakauma on meillä tasaisempi kuin teknologia-alalla yleensä. Ihmisillä on monia eri koulutustaustoja, kuten insinööritutkintoja, metallialan ammattitutkintoja, kauppatieteellisen alan koulutuksia ja myös FM-tutkintoja. Sumitomo tarjoaa monia mahdollisuuksia Sumitomo SHI FW:n Senior Vice President Kari Kohvakka kertoi, että yrityksen laaja toiminta-alue tarjoaa monipuolisia uramahdollisuuksia. - Toimimme hyvin laajasti maailmassa, joten kansainväliseltä toiminnalta on vaikea välttyä. Paikalliset toiminnot ovat kuitenkin paikallisia ja erilaisen koulutustaustan omaavia ihmisiä tarvitaan eri toimipisteissämme. Varkaudessa teemme tuotekehitystä ja konseptuaalista suunnittelua, eli olemme laajemmin mukana yrityksemme koko toiminnan kentällä kuin monet muut yksiköt. HR Specialist Eve Asikainen on tullut Sumitomolle vuonna 2011 ja hän teki myös päättötyönsä yritykselle. - Sukupuolijakauma on meillä tasaisempi kuin teknologia-alalla yleensä. Ihmisillä on monia eri koulutustaustoja, kuten insinööritutkintoja, metallialan ammattitutkintoja, kauppatieteellisen alan koulutuksia ja myös FM-tutkintoja. Esimerkiksi itse olen tradenomi. Ammattinimikkeitä meillä on erittäin runsaasti, Asikainen selittää. Sekä Asikainen että Kohvakka korostavat kielitaidon tärkeyttä nykypäivän työelämässä. He näkevät, että Sumitomo on löytänyt hyviä osaajia Varkauteen ja kannustavat nuoria hakeutumaan teknologia-alalle, joka tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia tehdä myös kansainvälistä uraa Varkaudesta käsin. TEKSTI JA KUVAT: MARIANNE LINDROTH
12 Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry juhli viime vuonna 20-vuotista taivalta alkavien yritysten neuvonnassa. Elinkeinoelämän aktiivinen vire näkyi myös uusyritysperustannassa ja Wäläkyn asiakkaat perustivatkin peräti 128 uutta yritystä. Wäläkyn toiminta-alueena on Varkaus, Leppävirta, Heinävesi, Joroinen, Juva, Rantasalmi ja Sulkava ja neuvontaa tehdään kolmen yritysneuvojan voimin. Uutena painopistealueena Wäläkyn toiminnassa on ollut nuorten yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjyyskasvatustoimenpiteiden aktivointi. Viime vuonna Waltterin koulun 5A-luokka oli Nuori Yrittäjyys ry:n Pikkuyrittäjät-ohjelman pilottiluokkana Varkaudessa. Ohjelmassa on mukana valtakunnallisesti yli 30 000 oppilasta. Ohjelma sai paljon kiitosta, joten tänä vuonna haluttiin laajentaa siihen osallistuvien lasten määrää. Tänä keväänä ohjelmaan lähtivät mukaan Waltterin koulun 5A- ja 5B-luokat. Ohjelman toteuttaminen aloitettiin tammikuussa ja Wäläkyn lisäksi Keski-Savon Yrittäjänaiset ry, Navitas Yrityspalvelut, Savopak Oy, Mainostoimisto Luode Oy ja Nuorten Paja ovat mukana tukemassa ohjelman toteuttamista. Toteutuksesta tehdään myös sähköistä materiaalia Digitaalisten muutosmuotoilijoiden toimesta. Pikkuyrittäjät tulevat näkymään ahkerasti kevään ja alkukesän aikana. He ovat mukana Savon Sampo -messuilla 6.–7.4 myymässä tuotteitaan ja palveluitaan. Pikkuyrittäjät voivat myös osallistua myyntipaikoilla Keski-Savon Yrittäjänaiset ry:n järjestämille kesäkaduille, Vekara-Varkaus-viikolla torstaina 13.6 ja loppukesän toisella kesäkadulla 8.8. Kannattaa tulla ihastelemaan aktiivista Pikkurittäjät-sukupolvea ja ostamaan heidän tuotteitaan, muun muassa leivonnaisia, keksejä, valmiita leivonta-ainesseoksia, koruja, kasvomaalauksia, saippuoita, pussukoita, kortteja, värityskuvia, kestokasseja ja villasukkia. Tervetuloa tutustumaan! UUSYRITYSKESKUSTOIMINTAA YLI 20 VUOTTA Waltterin 5B-luokan Pikkuyrittäjät vierailulla Mainostoimisto Luoteessa Yrittäjyyttä ja kesäyrittäjyyttä markkinoitiin työllisyysviikon tapahtumissa aktiivisesti, kuvassa yrittäjyyskasvatustyöharjoittelija Anna-Kaarina Kalliokoski (vas), toimitusjohtaja Piia Puotinen ja yritysneuvoja Sanna Hietalahti-Husu TEKSTI: PIIA PUOTINEN
NAVITAS NEWS 1/2019 13 VEKARA-VARKAUS 25 VUOTTA 10.-16.6.2019 JÄRJESTETTÄVÄ VEKARA-VARKAUS FESTIVAALIVIIKKO VIETTÄÄ JUHLAVUOTTAAN YSTÄVYYS-TEEMALLA. Itä-Suomen suurin lastenfestivaali kutsuu lapsiperheet ympäri Suomea viihtymään monipuolisen ohjelman pariin. Vekaraviikolla lapsille tarjoutuu mahdollisuus opetella taitoja työpajoissa ja ottaa osaa leikkimielisiin kilpailuihin. Vekara-Varkauden lukuisat yhteistyökumppanit tarjoavat oman upean ohjelmakokonaisuutensa lapsille ja perheille. Vanhemmat, isovanhemmat ja kummit otetaan mukaan hauskanpitoon, kun seikkailut, retket, esitykset ja konsertit tarjoavat parastaan. Vekarakummi, muusikko ja nukketaiteilija Roosa Halmeen työpajoissa askarrellaan uusia ystäviä, tehdään palikkateatteria ja tehdään tuttavuutta Roosan ystävän Aura-nuken kanssa. Festivaaliohjelma tuo esille ystävyyden tärkeyttä sekä antaa mahdollisuuden hankkia uusia ystäviä hauskanpidon lomassa. Juhlavuoden kunniaksi on ohjelmistoon otettu suosikkeja vuosien varrelta, mm. Satukierrokset Sampilaitokselle. Festivaalin tähtivieraina nähdään mm. Orffit, Kuopion Sirkus, Mimi ja Kuku sekä Anna Hanski. Lisäksi lapset pääsevät maalaamaan katua, tutustumaan ötököihin ja tekemään Vekarakulkueeseen rekvisiittaa. Vekara-Varkaus Vekara-Varkaus on koko perheen iloinen ja värikäs festivaaliviikko, joka tekee Varkautta tunnetuksi matkailijoille ja esittelee varkautelaisille uusia puolia kotikaupungistaan. Tutustu huhtikuussa julkaistavaan festivaalin ohjelmistoon kotisivuilla www.vekara-varkaus.fi tai hae käsiohjelma kaupunginkirjastolta. KUVA TIMO HEINONEN
14 VETOVOIMAKESKUKSEN ALUEESTA RAKENNETAAN ELÄMYSKESKUSTA YHTEISTYÖSSÄ HEUREKA OVERSEAS PRODUCTION OY:N JA INNOVAATIOTOIMISTO FUTURICE OY:N KANSSA. SUUNNITTELUUN TOIVOTAAN MUKAAN KAUPUNKILAISET JA YRITTÄJÄT. ELÄMYSKESKUKSESTA TAVOITELLAAN VARKAUDEN ALUETTA LAAJASTI HYÖDYNTÄVÄÄ MATKAILULLISTA VETONAULAA. Kaupunginhallitus hyväksyi 25.3. 2019 kokouksessaan Tiedekeskus Heurekan tytäryhtiön Heureka Overseas Production Oy:n (HOP) kanssa tehtävän aiesopimuksen, jonka tavoitteena on luoda Varkauteen tiedekeskuselämys ja neuvotella sen sisällöstä ja aikataulusta niin, että varsinainen yhteistyösopimus voidaan allekirjoittaa 15.10. 2019 mennessä. Jos neuvottelut johtavat tulokseen, tarkoituksena on, että tiedekeskuselämyksen toteuttaisi oma, sitä varten perustettava organisaationsa. Tämä organisaatio ja HOP voivat sopia HOP:in emo-organisaation Tiedekeskussäätiön omistaman Heureka-brändin käytöstä elämyskeskuksen näyttely- ja tiedekeskussisällöissä. Aiesopimusta varten on jo alustavasti selvitetty tiedekeskustoiminnan reunaehtoja Varkaudessa, ja työtä jatketaan kevään ja kesän aikana HOP:n kanssa. Aiesopimuksen ja sen mukaisen valmistelun ohella Vetovoimakeskuksen kokonaisuutta viedään kevään aikana eteenpäin niin, että siitä muodostuisi enemmän elämys- kuin kauppakeskus. Kumppanina suunnittelutyössä on kansainvälinen innovaatiotoimisto Futurice Oy. Kaupunginjohtaja Hannu Tsupari toteaa, että elämyskeskus on toteutuessaan todellinen vetovoimatekijä Varkaudelle ja koko seudulle. Valmiin ja tunnetun brändin saaminen osaksi Vetovoimakeskusta on erinomainen asia. Keskuksen sijainti 5- tien varrella takaa osaltaan sen, että keskusta tullaan katsomaan kauempaakin. Kyseessä on todellinen matkailullinen vetonaula. - Alusta alkaen lapset, lapsiperheet ja nuoret ovat olleet Vetovoimakeskuksen pääkohderyhmänä. Keskuksen myötä myös paikallisten asukkaiden vapaa-ajan palvelut paranevat ja viihtyisyys lisääntyy. Jatkosuunnittelussa otetaan huomioon kaupunkilaisten ja erityisesti yrittäjien huoli siitä, että myös muu kaupallinen keskusta säilyy elävänä. Uskomme kaikkien hyötyvän uusista asiakasvirroista ja kaupungin imagon paranemisesta. Elämyskeskushanke on toki vielä melko alkuvaiheessa ja muun muassa sen rahoitus vaatii vielä selvittämistä, Tsupari sanoo. Oivaltaminen ja tiede osaksi elämyskeskusta Heurekan toimitusjohtaja Tapio Koivun mukaan nyt on mahdollista saada jotain poikkeuksellisen hienoa aikaiseksi. - Oivaltamisen ilon jakaminen ja tieteen tekeminen koettavaksi ja ymmärrettäväksi on aina tavoittelemisen arvoista. Heurekan sisällöt on tarkoitettu kaikille, ja siksi on hienoa päästä tekemään yhteistyötä Pohjois-Savossa ja eritoten Varkaudessa. Perinteet, luonto ja paikallinen osaaminen antavat hyvän pohjan oivaltaville tavoille pysäyttää viettämään aikaa tiede-elämysten parissa. On ilo päästä tekemään jotain ainutlaatuista Vetovoimakeskuksen toimijoiden kanssa. Tiedekeskus voi palvella myös paikallisten teknologiayritysten tulevia työvoimatarpeita lisäämällä lasten ja nuorten kiinnostusta luonnontietä ja tekniikkaa kohtaan. Yhteistyössä Varkauden museoiden kanssa voidaan tuoda esille myös Varkauden teollista historiaa. Futuricen konseptilla hyvät olemassa olevat ideat yhteen Suomessa vuonna 2000 perustettu Futurice Oy auttaa yrityksiä muotoilemalla ja rakentamalla asiakaskeskeisiä palveluja ketterästi sekä tulevaisuuskestävästi. Se myös opastaa yrityksiä teknologian tuomissa muutoksissa ja mahdollisuuksissa. Varkaudessa Futuricen toteuttama suunnitelma täydentää elämyksiä tarjoavaa kokonaisuutta mahdollisesti mm. lähiruokaan liittyvillä palveluilla. Elämyskeskuksen ja matkailuyritysten sekä tapahtumien, kuten Vekara-Varkauden yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan. Muotoilujohtaja Annina Antinranta Futuricelta kertoo, että Varkauteen on ollut hyvä tulla. - Varkaudessa ja sen alueella tapahtuu paljon. Keskustan tehdasalue, Saimaa ja vanha Varkaus ovat upeat. Emme ole miettimässä mitään irrallista. Tavoitteemme on koota olemassa olevia hyviä asioita konseptiksi, joka vie keskuksen suunnittelua eteenpäin. Tulemme tekemään paljon yhteistyötä kaupunkilaisten, yrittäjien ja muiden tärkeiden ryhmien kanssa. Vastaanotto on ollut joka paikassa lämmin, innostunut ja tulevaisuus nähdään mahdollisuuksina. Kaupunkilaisten ideoita ja toiveita on kysytty elämyskeskuksen suunnittelun aiemmissa vaiheissa. Tätä hyvin tehtyä työtä käytetään taustamateriaalina. Keväällä kaupunkilaisten ja matkailijoiden palautetta kerätään eri keinoilla lisää siihen, millaisen vastaanoton elämyskeskuksen suunnitellut palvelut saisivat. Yrittäjät ovat tärkeä ryhmä keskuksen suunnittelussa ja heidät halutaan aktiivisesti mukaan. Navitaksen uutiskirjeen mukana lähetetään reilun viikon sisällä yrittäjille kysely, jolla kerätään elämyskeskuksen palveluiden lisäksi toiveita siitä, miten oma yritys voisi hyötyä keskuksesta. Kyselyn avulla etsitään myös yrittäjiä, jotka haluavat osallistua aktiivisemmin työskentelyn seuraaviin vaiheisiin. Futuricen selvitys valmistuu kesään mennessä. Työtä koordinoi Navitas Kehitys Oy ja rahoittajana toimii Pohjois-Savon liitto. VARKAUDEN KAUPUNKI TIEDOTTAA: VARKAUS VALMISTELEE ELÄMYSKESKUSTA - ALUSTA ALKAEN LAPSET, LAPSIPERHEET JA NUORET OVAT OLLEET VETOVOIMAKESKUKSEN PÄÄKOHDERYHMÄNÄ. KESKUKSEN MYÖTÄ MYÖS PAIKALLISTEN ASUKKAIDEN VAPAA-AJAN PALVELUT PARANEVAT JA VIIHTYISYYS LISÄÄNTYY. Elämyskeskusta suunnitellaan yhdessä innovaatiotoimisto Futurice Oy:n kanssa. Futuricen Sami Koskela (oik.), Annina Antinranta ja Petri Rikkinen vierailivat Varkaudessa lähi- ja luomuruokakaupan yrittäjä Aki Arjolan (vas.) kanssa. Heurekan liiketoimintastrategi Tuomas Olkku (vas.), Content Designer Ines Montalvao ja toimitusjohtaja Tapio Koivu
NAVITAS NEWS 1/2019 15 Elcoline Group Oy palkittiin Valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla. Palkinnot jaettiin Suomen Yrittäjien vuoden päätapahtumassa, Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Turussa 20.10.2018. Varkautelainen Elcoline Group syntyi vuonna 2002, kun parikymppiset Jere Räisänen ja Jouko Juvonen päättivät perustaa sähköalan yrityksen työllistääkseen itsensä. Rahaa osakeyhtiön perustamiseen ei ollut, kommandiittiyhtiöllä aloitettiin. Nykyään se on lähes 200 työntekijää työllistävä yritys, joka tarjoaa sähkö- ja automaatiopalveluiden lisäksi mekaanista asennusta, laiteasennuksia, luokkahitsauksia ja lvi-töitä. Lisäksi huolletaan ja asennetaan IoT-laitteita. Töitä tehdään ydinvoimaloissa, öljynjalostamoissa, metsä-, meri-, metalli- ja kemianteollisuudessa sekä kaivoksilla. – Asiakkaat haluavat ostaa kokonaisvaltaista palvelua, esimerkiksi kokonaisen teollisuuslaitoksen kunnossapidon, Räisänen sanoo. TEKSTI: MARIANNE LINDROTH VALTAKUNNALLINEN YRITTÄJÄPALKINTO VARKAUTELAISELLE ELCOLINELLE Elcoline Group Oy, Varkaus Teollisuuden urakointi- ja kunnossapitoalan yritys, joka työllistää noin 200 henkeä sopimuskohteissaan ympäri maapalloa. • Perustajat: Jere Räisänen ja Jouko Juvonen • Toimitusjohtaja: Veli-Matti Ampiala • Perustettu: 2002 • Liikevaihto: n. 20 milj. euroa • Työntekijöitä: n. 200 • Toimialat: metalliteollisuus, meri- teollisuus, petrokemianteollisuus, kemianteollisuus, kaivosteollisuus, energiantuotanto, ydinvoima VARKAUDEN VUODEN YRITYS 2018 ON KURKO CRANE OY LTD Vaikka päämarkkina on Suomessa, lähtee Elcolinen työntekijöitä jatkuvasti ympäri maailmaa tekemään erilaisia operaatioita. – Tärkein oivallukseni yrittäjänä on ollut se, että yhteistyöllä ja hyvällä tiimillä melkein mikä tahansa on mahdollista. Yrityksen kasvutarina ei ole pelkästään yhtiön tarina, vaan sen kaikkien työntekijöiden, Räisänen sanoo. Paitsi asiakkaiden, myös työntekijöiden tyytyväisyys on tärkeää, ja sitä myös mitataan. – Monesti johtoryhmässä voi jäädä liian kauas etulinjan henkilöistä, jotka asiakkaan kohtaavat. Siellähän se kaikkein tärkein työ tehdään. Johdon tehtävä on raivata esteet laadukkaan palvelun tuottamisen tieltä, Jouko Juvonen sanoo. Palkitsemisen perustelut ”Huikea kasvu- ja kehittymistarina, samalla yrittäjien aikuistumistarina. Perustettu kommandiittiyhtiönä, koska ei ollut varaa osakepääomaan. Ison asiakkaan menestys johti yrityksen voimakkaaseen uudistamiseen. Johtamiseen on voimakkaasti panostettu. Kasvanut pienestä osaksi isoa kansainvälistä teollisuutta. Yrittäjillä vahva alueellinen rooli.” VARKAUDEN VUODEN YRITYS 2018 ON KURKO CRANE OY LTD Varkauden Yrittäjät palkitsi syysjuhlassaan 2.11.2018 Kurko Crane Oy Ltd:n Varkauden vuoden yrityksenä. Nosturiautoja valmistava ja myyvä yritys oli ollut palkitsemishetkellä toiminnassa vasta vajaan vuoden, mutta sen juuret nosturien palveluliiketoiminnassa ulottuvat yli 57 vuoden taakse. Kurko Crane Oy Ltd:n nosturituotanto lähti käyntiin Navitas Yrityspalveluiden kehittämishankkeella. Navitas Yrityspalvelut lahjoitti vuoden yritykselle palkintona 1500 euroa henkilöstön hyvinvointitoimintaan käytettäväksi.
16 VUODEN 2018 TULOKSIAMME NAVITAS YRITYSPALVELUIDEN VUOSI 2018 OLI TOIMINNALLISESTI TEHOKAS. TOIMINTAVUODELLE ASETETUT TULOSTAVOITTEET SAAVUTETTIIN ERITTÄIN HYVIN. MONI ASETETUISTA TAVOITETASOISTA JOPA YLITETTIIN REIPPAASTI. Vuonna 2018 asiakasyrityksiimme Varkauden alueelle syntyi 251 uutta työpaikkaa, mikä on selvästi edellisvuotta enemmän, jolloin työpaikkoja syntyi 137 kappaletta. Vuoden aikana asiakasyrityksiimme syntyi 251 uutta työpaikkaa ja 49 kehittämishankekokonaisuutta. Uusia yrityksiä perustettiin 85, ja Varkauden alueelle sijoittui kolme uutta yritystä ja toimijaa. Myös yrityspalveluiden asiakaskontaktimäärissä saavutettiin kasvua. Asiakkainamme oli yhteensä 720 yritystä. Suurin osa asiakaskontakteista oli Varkaudesta (354 kpl), toiseksi eniten Leppävirralta (80 kpl), kolmanneksi eniten Kuopiosta (64 kpl) ja neljänneksi eniten Pieksämäeltä (38 kpl). Kaikille asiakkaille lähetetyn automaattisen asiakastyytyväisyyskyselyn pohjalta toimintaamme pidetään erittäin laadukkaana. Asiakkaidemme kokonaistyytyväisyys asiakaspalvelumme ja palveluidemme tasoon pysyi viime vuonna erinomaisella tasolla, kokonaisarvosanalla 4,4/5. Katso vuoden 2018 kohokohdat vuosikertomuksesta: https://navitas.fi/vuosikertomus2018 Kun järjestät tilaisuutesi Navitaksessa, saat käyttöösi tyylikkäät ja hyvin varustellut puitteet sekä laadukkaat kokouspalvelut. Avarat tilat ja rauhoittava järvimaisema antavat lisäenergiaa pitkänäkin kokouspäivänä. • Valittavanasi kokoustilat 4–90 henkilölle • Uusittu, tyylikäs kokoustila Amiraali 2 soveltuu enintään 16 henkilölle NAVITAKSELLA ON TILOJA TAPAAMISIIN Piha-alueelta löytyy runsaasti maksutonta pysäköintitilaa kokousväelle. Ota yhteyttä – suunnitellaan teille onnistunut tilaisuus Navitaksessa! navitas info puh. 040 736 3001 navitas@navitas.fi navitas.fi AMIRAALI 2 KAJUUTTA1
RkJQdWJsaXNoZXIy NDE2Mw==